Haalarit

Lapset kasvaa ja vaatteet jää pieniksi - koitti aika uusien haalareiden. Omppuvelour on marinoitunut kaapissa hyvän aikaa ennen kuin uskalsin leikellä sitä haalariksi. Omppuhousut on leikelty vasta haalaripalojen jälkeen. Muistaakseni ihan ensimmäiset ajatukset tästä kankaasta oli haalarihousut kuopukselle ja haalarimekko kummitytölle. Kankaan myyntiintulo venyi kuitenkin venymistään ja kummitytön 1-v synttärit ehti olla ja mennä ennen kuin kangas tuli myyntiin. Samaisen tytön 2-v synttäreillekään en kyseistä mekkoa tehnyt, kun itsellä ei ollut kaavaa siihen ja ajatus haalarista oli jo kiteytynyt. Kankaasta olisi mahdollisesti riittänyt myös mekkoon, mutta tulipa nyt tehtyä omppu velourhaalari ja parit omppuhousut <3

Haalareiden kaavana on Jumpsuit (OB 4/2012, malli 17) kuopuksen omppuhaalari koossa 98 cm ja esikoisen käpy joustishaalari koossa 110 cm. Käpyjoustishaalarin vetoketjun muokkasin haalarin keskellä kulkevaksi lahkeen sijaan. Tämä oli erittäin hyvä ratkaisu, sillä pitkien umpivetoketjujen löytäminen on haastavaa. Tuurilla löysin Eurokankaasta juuri oikeanmittaisen vetoketjun oikeassa värissä käpyhaalariin, mutta omppuhaalariin ei löytynyt valmiina edes suunnilleen oikeanpituista vetoketjua missään värissä. Jouduin sitten metsästämään metrivetoketjua tyytyen valkoiseen väriin ja askartelemaan vetoketjun itse. Tai no, laitoin mieheni ja äitinikin töihin kyseisen vetoketjun kanssa ennen kuin saatiin siitä haalariin kiinnitettävä versio. Ajatustasolla oli paljon näppärämmän tuntuinen juttu kuin käytännössä. Myös vetoketjun kiinnitys vielä melkoisen haastavaa itselle, kun pääasiassa olen ommellut perusvaatteita missä ei vetoketjuja ole. Harjoituksen myötä sekin helpottuu, mutta tällä hetkellä ei turhan tarkkaan saa syynätä vetoketjun ommelta - pääasia että vetoketju toimii ja päällisin puolin näyttää siistiltä. Voisin verrata tätä kanttauksien ompeluun. Ensimmäisissä paidoissani ei kanttaukset ole yhtään niin siistejä kuin mitä nykyään.

Metrivetoketjun osto netistä ei mennyt ihan nappiin kohdallani, kenties kiitos raskaushormonien? Löysin pari eri nettikauppavaihtoehtoa, joista valita. Päätettyäni mistä vetoketjua tilaan, tein tilaukseni ja jäin tyytyväisenä odottamaan pakettia. Pelkän vetoketjun tilaaminen olisi tullut erittäin tyyriiksi postikulujen takia, joten pitihän siihen vähän kangastakin tilata. Saatuani saapumisilmoituksen jäin miettimään tilasinko vetoketjua vai en. No, enhän minä sitä vetoketjua ollut tilannut vaan kaikkea muuta unohtaen  koko vetoketjun! Piti sitten tehdä uusi tilaus, uusien postikulujen ja lisätuotteiden kera, kun eihän sitä vetoketjusta makseta postikuluja melkein 8€. Tuli sitten ostettua vetoketjua ja vähän muutakin :D

Kummatkin haalarit on hyvin reiluja tarkoituksella, jotta niistä olisi iloa pidemmäksi aikaa. Tämä käpyjoustis on väriltään suklaa. Haalareiden huppujen vuoritrikoot menee samoilla kankailla kuin lapsosten kypärämyssyt. Sattumalta osui vielä niin, ettei kuosit mene ristiin. Vaikka eipä näitä haalareita ja kypärämyssyjä varmaan kovin usein yhdessä käytetä, mutta osuipa vaan silmiin tämä hauska yhteensattuma. Kummastakin norsukankaasta, siis noista huppujen sisätrikoista, oli tarkoitus tehdä t-paitoja, mutten kelpuuttanut niiden laatua kyseiseen tarkoitukseen. Toimii paljon paremmin tällaisissa tarkoituksissa ja kankaiden loput meni tiskiräteiksi.

Kääntöpipo

Viime kesänä tein itselleni ja lapsille tähtipipot, joita äitini ihasteli. Punaisesta tähtikankaasta tein viime kesänä esikoiselle shortsiyökkärin. Kangasta jäi jäljelle pipon verran ja sopivasti punainen on äitini lempiväri. Mummukin sai siis oman tähtipipon. Meidän pipot on tehty ohuiksi kesäpipoiksi, mutta äitini halusi tuplatrikoona pipon. Päätin tehdä piposta elämäni ensimmäisen kääntöpipon piilottaen jokaisen ompeleen. Oli paaaaljon helpompaa kuin kuvittelin, joten mahdollisesti tehdään joskus uudestaankin, tarpeen tullen.

Tiskirättejä

Äitiyslomani alkaessa lapset jäivät kanssani kotiin, eivätkä todennäköisesti enää palaa samaan päiväkotiin. Halusin kiittää päiväkodin tätejä jollakin käytännöllisellä omatekoisella, mikä ei jää nurkkiin lojumaan. Tiski- /siivousrättejä varten oli leikattava aikastas monta kangasta vaatteiksi, jotta näin mistä kankaista jää rättipaloja ja mistä ei. Tämä toi kivasti potkua ompeluksilleni, kun rättien oli oltava valmiita poikien viimeisenä hoitopäivänä, mikä tietenkin tarkoitti armotonta lattialla könyämistä kankaiden ja kaavojen kanssa sekä ompelua viimeisenä iltana puolipaniikissa. Asian toisena puolena pojille, tai lähinnä esikoiselle, on valmistunut paljon uusia vaatteita naftien tilalle. Masuasukki on puolestaan pitänyt huolen siitä, että vaatteet on tehty valmiiksi asti nopealla aikataululla. Vauvan synnyttyä kun ei todennäköisesti hetkeen ole mahdollisuutta tehdä mitään.

Jokaisessa rätissä on toinen puoli joustofroteeta ja toinen puoli trikoota. Tuttuun tapaan homma karkasi käsistä ja rättejä tuli tehtyä muutama ylimääräinenkin ;) Saadaanpa itsekin käyttöön ja mahdollisesti lahjoitan muutaman eteenpäin. Kummankin ryhmän päiväkodin tädeille pakkasin lahjakasseihin kahdet rätit hoito-ohjeiden kera. Miltei jokainen rätti on erilainen toisiinsa nähden, vain pari-kolme on samanlaista, kun kaikista ei saanut tehtyä erilaisia yhdistelmiä. Päiväkodin tädeille lähti kaikille erilaiset rätit. Tämä oli erittäin hyvä keino päästä eroon epämääräisistä kangaspaloista, mistä ei olisi saanut tehtyä oikein mitään, mutta kuitenkin liian isoja vain pois heitettäviksi.

Käpypöksyt ja taskuhousut

Käpykangas on uusin ihastukseni. Kangas on ollut mielestäni ok pidemmän aikaa, kunnes se yhtäkkiä muuttui pakko saada kankaaksi, jolloin sitä tulikin sitten useammassa värissä. Ensin hankin tämän porkkanan värisen joustofroteen ja vihreän trikoo käpykankaan. Sen jälkeen oli pakko saada vielä joustofroteeta punaisena ja ruskeana. Kyseinen kuosi on ainut, mitä minulta löytyy eri väreissä. Käpyhousut on tehty tutulla turvallisella High Jump kaavalla (OB 4/2011, malli 23, 110 cm).

Liilat taskuhousut on joustocollegea. Kaavana uusi kokeilu Chillax (OB 1/2013, malli 26, 104 cm). Malli on vähän pussihousumallinen, mutta käytössä osoittautunut todella kivaksi hoikankin lapsen päällä. Ja kun housuista löytyy taskut, niin silloinhan ne on aivan huippuhousut! Aion kyllä siltikin pysytellä taskuttomissa housuissa niin kauan kuin onnistaa, sillä taskullisten housujen teko on huomattavasti hitaampaa kuin taskuttomien housujen. High jump housuihin kuuluisi taskut, mutta olen jättänyt ne suosiolla pois, vaikka kivat olisivatkin (katso oranssi-ruskeat high jump housut). Pidetään taskut erikois herkkuna =)

Omppupöksyjä

Esikoiselle turkoosein resorein omppupöksyt ja kuopukselle pinkein resorein. Yksiväriset ruskeat myös esikoiselle. Kummatkin kankaat velouria. Isommat housut tehty High Jump kaavalla  koossa 110 cm (OB 4/2011, malli 23). Pienemmät puolestaan on suurennettu 80 cm kokoisesta City Mouse kaavasta noin 86-92 kokoiseksi (OB 4/2011, malli 7). Kummankin housuissa reilusti kasvunvaraa tarkoituksella, ettei heti jää pieneksi. Omppuhousuista tuli esikoiselle niin mieluisat, ettei niitä saisi pestäkään välissä. Ihanaa, että lapsi tykkää äidin ompeleista!

Uusi saumuri

Alkusyksyn ompeluiden jälkeen on koko talvi ollut hyvin hiljaista ompeluiden suhteen. Pimeys, kurakelit ja masuasukki eivät antaneet voimia ompeluille. Helmikuun talvilomareissu meni mönkään sairasteluiden vuoksi, mutta kotiinjäänti antoi vihdoinkin minulle mahdollisuuden ommella. Leikkasin hurjan määrän kankaita vaatteiksi, joista ainoastaan kypärämyssyt valmistuivat kyseisellä viikolla. Joitain saumoja sain ommeltua erinäisistä vaatteista, mutta jälleen kerran Happy lock rupesi temppuilemaan sen kerran kun oli mahdollisuus ommella! Marssin sitten Hyvinkään ompelukonekeskukseen keskustelemaan koneen huollosta ja palasin kotiin uuden Bernina 700D:n kanssa. Isäntä veti pari kertaa henkeä summan kuultuaan, mutta itseä kirpaisi ihmeellisen vähän tämä hankinta - tulipa käytettyä loput veronpalautusrahat viisaasti. Konetta en tosin päässyt testaamaan vielä pitkään aikaan flunssan iskiessä minuunkin ja samaan syssyyn oli muuttokin, joka oli pakko hoitaa flunssasta huolimatta. Seuraavaksi menikin sitten aikaa ennen kuin uudesta kodista järjestyi ompelupaikka.

Noin kuukausi koneen oston jälkeen pääsin ompelemaan ensimmäisen kerran uudella koneella ja voi että on ihanaa kun on toimiva kone! Tosin, koneesta kuului vähän erikoinen ääni, joten käytin sen vielä varmuuden vuoksi ompelukonekeskuksessa, jossa kone öljyttiin. Kuukausi tämän jälkeen kone on ruvennut tiputtamaan öljyä pohjasta. Päätin ommella ompelukseni valmiiksi ja vasta sen jälkeen ottaa yhteyttä taas kyselläkseni onko tämä normaalia vai ei. Muutama vaate on vielä hieman kesken, mutta kevään aikana olen saanut ihanasti toteuttaa itseäni ompeluiden merkeissä ja kangasvarastot on pienentynyt kiitettävästi. Muutama uusi kangas on tosin ollut ihan pakko ostaa, mutta nekin on ommeltu ja jäljellä olevat kankaat mahtuu kaappiin odottamaan lasten kasvua ja tulevia tarpeita. Vaatteita on valmistunut ripotellen sarjatyönä tehden, mutta blogiin ei ole yksikään päässyt välissä, vaan tehdään sekin nyt kuta kuinkin kerta rytinällä.

Kypärämyssyt

Veljeksille uudet hieman isommat kypärämyssyt. Nämä on tehty samalla netistä löytyvällä lohikäärmelakin kaavalla kuin aiemmat pallokypärämyssyt, mutta pidennettyinä versioina. Aivan loistava malli meidän lapsille! Kaupasta en ole vielä löytänyt niin hyvin istuvaa mallia ohuista kypärämyssyistä kuin mitä tämä malli on.